Poliittiset linjaukset ja tavoitteet vauhdittajina Suomi on asettanut kunnianhimoisia ilmastotavoitteita , joiden keskiössä on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä . Tämä tavoite on ollut merkittävä liikkeellepaneva voima uusiutuvan energian kehittämisessä . Tuulivoimalle suunnatut investointituet , sujuvoitetut lupaprosessit ja sähköverkkojen kehittämiseen panostaminen ovat tehneet Suomesta houkuttelevan kohteen tuulivoimahankkeille .

Lainsäädännössä on tehty useita parannuksia , jotka ovat madaltaneet kynnystä uusien tuulivoimaloiden rakentamiselle . Esimerkiksi vuoden 2020 alussa käyttöön otettu tuotantotuki mekanismi – joka korvasi aiemman syöttötariffijärjestelmän – on kannustanut investoijia entistä kilpailukykyisempään ja markkinaehtoiseen energiantuotantoon . Tämä yhdistettynä tiukkoihin päästörajoitusiin on tehnyt tuulivoimasta merkittävän tekijän Suomen energiasektorilla .

Teknologinen kehitys ja kustannustehokkuus Tuulivoimateknologian kehitys on ollut yksi suurimmista tekijöistä , joka on mahdollistanut alan kasvun . Modernit tuulivoimalat ovat paitsi tehokkaampia myös kestävämpiä ja halvempia rakentaa kuin koskaan aiemmin . Voimaloiden nimellistehot ovat kasvaneet tasaisesti , mikä tarkoittaa , että vähemmällä määrällä voimaloita voidaan tuottaa enemmän sähköä . Esimerkiksi vuonna 2024 Suomessa käyttöön otettujen tuulivoimaloiden keskimääräinen teho oli jo yli 4 megawattia , mikä on selkeä parannus vain muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen .

Myös digitalisaatio ja data-analytiikka ovat parantaneet tuulivoimahankkeiden kannattavuutta . Kehittyneet ennustemallit ja reaaliaikaiset valvontajärjestelmät mahdollistavat voimaloiden tehokkaan käytön ja kunnossapidon , mikä vähentää käyttökustannuksia . Tämä teknologinen kehitys yhdistettynä alhaisiin rahoituskuluihin on tehnyt tuulivoimasta erittäin kilpailukykyisen sähköntuotantomuodon .

1 / 2025 enertec 23