Samalla pitkäaikaiset sähkönhankintasopimukset( PPA) säilyivät keskeisenä keinona hallita hintariskiä, mutta sopimusten ehdot muuttuivat aiempaa tarkemmiksi. Viime vuonna nähtiin merkkejä siitä, että markkina siirtyy määrällisestä kasvusta laadulliseen optimointiin.
Vuosi 2026: kasvu jatkuu maltillisemmin Tänä vuonna tuulivoiman kokonaiskapasiteetin ennakoidaan edelleen kasvavan, mutta aiempia vuosia rauhallisempaa tahtia. Uusia hankkeita valmistuu erityisesti niillä alueilla, joissa verkkokapasiteetti ja paikallinen hyväksyttävyys ovat jo kunnossa. Samalla osa hankkeista siirtyy odottamaan parempaa markkinatilannetta tai selkeyttä sääntelyyn.
Merituulivoima pysyy vahvasti suunnittelupöydällä, mutta tänä vuonna se näkyy vielä enemmän selvityksinä ja luvituksina kuin konkreettisena tuotantona. Sen sijaan keskustelu tuulivoiman ja teollisten investointien kytkennästä voimistuu, kun vetytalous ja sähköistyvä teollisuus etsivät pitkäaikaisia, päästöttömiä energiaratkaisuja.
”
Sähköverkon kehittäminen on keskeisessä roolissa.
Järjestelmäintegraatio ja joustot keskiöön Vuonna 2026 tuulivoiman kehitystä ohjaa yhä selvemmin sen kyky toimia osana tasapainoista sähköjärjestelmää. Huomio kohdistuu muun muassa energiavarastoihin, kulutusjoustoihin ja älykkääseen ohjaukseen. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan ratkaisuja, jotka pystyvät vastaamaan sekä tuotannon vaihteluun että kysynnän kasvuun.
Sähköverkon kehittäminen on tässä keskeisessä roolissa. Siirtoverkon vahvistaminen, alueelliset pullonkaulat ja liityntäjonot vaikuttavat suoraan siihen, miten nopeasti ja minne uutta tuulivoimaa voidaan rakentaa. Tänä vuonna nämä kysymykset eivät ole enää yksittäisten hankkeiden ongelmia, vaan koko energiajärjestelmän yhteisiä haasteita.
Tuulivoiman rooli muuttuu, mutta vahvistuu Vuosi 2025 osoitti, että tuulivoima on Suomessa jo kypsä ja keskeinen tuotantomuoto. Vuonna 2026 sen rooli muuttuu yhä strategisemmaksi: kyse ei ole vain megawateista, vaan siitä, miten tuotanto tukee teollisuuden sähköistymistä, energian omavaraisuutta ja järjestelmän vakautta.
Tuulivoiman kasvu jatkuu, mutta sen ehdot ovat tiukemmat. Samalla se on entistä vahvemmin osa Suomen energiajärjestelmän ydintä – ei erillinen lisä, vaan perusrakenne, jonka ympärille tulevaisuuden ratkaisut rakentuvat. n
24 enertec 1 / 2026