Automaattisen taajuuden palautusreservin( automatic Frequency Restoration Reserve, aFRR) tarkoituksena on tuotannon ja kulutuksen tehotasapainon ylläpito ja taajuuden palauttaminen nimellisarvoon 50,0 Hz. aFRR on keskitetty, automaattisesti aktivoituva reservi. Sen aktivointi perustuu pohjoismaisen synkronialueen taajuuspoikkeamaan ja tapahtuu kantaverkkoyhtiön lähettämän tehonmuutossignaalin perusteella.

Manuaalisen taajuuden palautusreservin( manual Frequency Restoration Reserve, mFRR) tehtävä on tuotannon ja kulutuksen tehotasapainon ylläpito ja taajuuden palauttaminen nimellisarvoon 50,0 Hz ja sitä voidaan hyödyntää myös siirtojenhallintaan käyttövarmuuden takaamiseksi. Fingrid ylläpitää pohjoismaista mFRR-energiamarkkinaa yhdessä muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Reservitoimittajat voivat antaa mFRRenergiamarkkinalle tarjouksia säätökykyisestä kapasiteetistaan.

Lähde: Fingrid

Laajeneva toimijakenttä reservimarkkinoilla Reservimarkkinoille osallistuminen ei ole enää vain suurten voimalaitosten toimintaa. Energiayhtiöiden rinnalle on noussut teollisuuslaitoksia, kiinteistökokonaisuuksia, datakeskuksia ja kuntia, jotka tarjoavat joustoa kulutuksen, varavoiman tai energiavarastojen kautta. Aggregointimallit mahdollistavat pientenkin resurssien yhdistämisen markkinakelpoisiksi kokonaisuuksiksi.

Teollisuudelle reservimarkkinat tarjoavat keinon hyödyntää olemassa olevia prosessijoustoja ja varavoimaratkaisuja ilman, että ydintuotannon tehokkuus kärsii. Kunnille ja kaupungeille puolestaan energiavarastot ja älykkäät ohjausjärjestelmät tukevat sekä energiatehokkuustavoitteita että huoltovarmuutta.

Teknologiat joustavuuden mahdollistajina Sähköverkon uusi joustavuus perustuu pitkälti teknologiseen kehitykseen. Litiumioniakut ja erilaiset hybridijärjestelmät ovat nousseet keskeisiksi reservimarkkinoiden resursseiksi, erityisesti nopeaa reagointia vaativissa tuotteissa. Virtuaalivoimalaitokset yhdistävät hajautettuja tuotanto- ja kulutuskohteita yhdeksi ohjattavaksi kokonaisuudeksi.

Älyverkkoteknologiat, IoT-pohjaiset mittaus- ja ohjausjärjestelmät sekä pilvipalvelut mahdollistavat reservien automatisoidun aktivoinnin ja reaaliaikaisen seurannan. Tekoäly ja ennustemallit parantavat tuotannon ja kulutuksen ennakointia, mikä vähentää säätötarvetta ja parantaa markkinoiden tehokkuutta. Tekninen yhteentoimivuus ja Fingridin hyväksymät sertifiointikäytännöt ovat edellytys markkinoille pääsylle.

Liiketoimintamallit ja investointinäkymät Reservimarkkinoiden ansainta perustuu kapasiteetti- ja energia korvauksiin, mutta niiden rinnalle on syntymässä uusia

Tekoäly ja ennustemallit parantavat tuotannon ja kulutuksen ennakointia.

palvelullisia liiketoimintamalleja. Energiavarastoja tarjotaan yhä useammin palveluna, jossa investointiriski ja operointi jäävät palveluntarjoajalle. Aggregaattorit toimivat rajapintana markkinoiden ja yksittäisten resurssien välillä.

Investointipotentiaali on merkittävä niin teollisuudessa kuin kiinteistösektorilla. Akkujärjestelmät, kuormanhallintaratkaisut ja digitaaliset ohjausjärjestelmät tukevat paitsi reservimarkkinoille osallistumista myös sähkön hinnanvaihteluihin reagointia. Käytännön esimerkit osoittavat, että joustavuusratkaisut voivat muodostua osaksi kokonaisvaltaista energianhallintaa.

Joustava sähköverkko osana hiilineutraalia tulevaisuutta Tulevaisuudessa sähköverkon joustavuus on keskeinen osa hiilineutraalia energiajärjestelmää. Reservimarkkinoiden ja verkontasoituksen merkitys kasvaa edelleen, kun fossiilinen säätökapasiteetti vähenee ja sähköistyminen etenee teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.

Samalla korostuu osaamisen kehittäminen. Tekninen ymmärrys, markkinamekanismien hallinta ja datan hyödyntäminen ovat avainasemassa uusien ratkaisujen käyttöönotossa. Suomella on vahvat lähtökohdat kehittää reservi- ja joustoteknologioita myös vientimarkkinoille, kunhan yhteistyö energiayhtiöiden, teknologiatoimijoiden ja tutkimuslaitosten välillä jatkuu tiiviinä. n

1 / 2026 enertec 31