KUVA: GASMET
Myynti-insinöörit Jesse Tikka ja Johanna Fallström Gasmet Technologies Oy: stä tutkivat CEMS-mittausjärjestelmää. Tikka uskoo päästörajojen tiukentuvan entisestään tulevaisuudessa ja mitattavien komponenttien määrän kasvavan.
Varmaa dataa Erilaisia haasteita kentällä toki esiintyy. Päästömittauksissa laitteiden pitää olla erittäin luotettavia ja toimia itsenäisesti pitkiäkin aikoja, muistuttaa Tikka.
” Laitoksille laiteviat voivat tulla kalliiksi. Pahimmassa tapauk sessa päästöjen raportointi keskeytyy rikkoutuneen mittalaitteen vuoksi, jolloin laitos on pakko ajaa alas, kunnes mittalaite on taas toimintakunnossa.”
Lisäksi joissakin tapauksissa laitteiden huoltoväli voi olla vain muutaman viikon pituinen. Huolto sinänsä kestää muutaman tunnin, mutta jos huoltoa ei saada suoritettua määrätyssä ajassa, riski laitoksen hetkelliseen alasajoon kasvaa – ja sitä myötä myös kustannukset.
” Gasmet CEMS II e-päästömittausjärjestelmällä on pitkä kuuden kuukauden huoltoväli, johon monen muun laitevalmistajan laitteistot eivät kykene”, lisää Tikka.
Futureproof on päivän sana Tikka uskoo, että päästörajat tulevat tiukentumaan tulevaisuudessa ja mitattavien komponenttien määrää tullaan kasvattamaan. Uusien yhdisteiden lisääminen analyysiin on Gasmetin järjestelmissä helppoa, sillä ne edustavat ns. future-proof-teknologiaa eli monet tulevaisuuden mahdollisista vaatimuksista on mahdollista saavuttaa jo tänään.
Tikka tarjoaa esimerkin: polttoaineen muutoksen tai prosessin häiriön takia voi mitattavaan kaasuun ilmaantua uusia yksittäisiä kaasukomponentteja, joita analyysi ei tunnista. Näitä yhdisteitä voidaan Gasmetin FTIR: llä tunnistaa ja sen jälkeen mitata siitä huolimatta, että alkuperäisessä mittaussovelluksessa ei kyseistä komponenttia ollut lainkaan.
” Näin uusia komponentteja voidaan helposti lisätä analyysiin ilman, että tarvitsee tehdä muutoksia itse analysaattoriin. Komponentin lisäys on vain sovellukseen tehtävä muutos.”
Typen oksidit alas Voimalaitokset ja monet muut teollisuuslaitokset – mm. sementtitehtaat, polttolaitokset, lasitehtaat ja jalostamot – tarvitsevat toimintaansa varten yhä useammin NOx-pelkistysjärjestelmiä, joiden avulla haitallisia typen oksideja saadaan vähennettyä. Järjestelmät ovat yleensä joko SNCR-( ei-katalyyttinen menetelmä) tai SCR-järjestelmiä( katalyyttinen menetelmä), joissa ruiskutetaan joko ammoniakki- tai ureareagenssia. SNCR voi vähentää NOx-päästöjä arviolta noin 80 %, kun taas SCR: llä saavutetaan jopa 95 % päästövähennys.
Yara toimittaa NOx-päästöjen hallintaratkaisuja, jotka perustuvat SNCR- ja SCR-järjestelmiin ja reagensseihin eli juuri ureaan ja ammoniakkiin. Yritys on toimittanut ja asenta-
26 enertec 2 / 2017