KYMIJÄRVI III-VOIMALAITOKSEN RAKENNUSTYÖT ALKAVAT LAHDESSA
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: LAHTI ENERGIA OY
Lahti Energia rakentaa Kymijärven voimalaitosalueelle uuden biopolttoaineilla toimivan Kymijärvi III-lämpölaitoksen. Aikanaan sillä korvataan 70-luvulla käyttöön otettu kivihiililaitos Kymijärvi I. Uuden lämpölaitoksen arvioidaan vähentävän Lahti Energian hiilidioksidipäästöjä noin 600 000 tonnilla vuodessa.
KYMIJÄRVI III-voimalaitoksen on määrä valmistua aikataulun mukaan vuonna 2020. Sen jälkeen uusi laitos sekä samalla tontilla toimiva Kymijärvi II-laitos vastaavat yhdessä Lahti Energian jakelualueen kaukolämmöntuotannosta.
Laitosprojektin esisuunnittelu saatiin valmiiksi keväällä 2016. Perustustöiden jälkeen laitoksen varsinainen rakentaminen alkaa vuonna 2018.
Laitosinvestoinnin kokonaisarvo on suunnilleen 165 miljoonaa euroa. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 1 000 henkilötyövuotta ja laitoksen kotimaisuusaste noin 40 prosenttia. Toimiessaan laitos työllistää suoraan tai välillisesti noin 100 henkilöä.
Nykyisestä Kymijärvi II-voimalaitoksesta saadaan sekä sähköä että kaukolämpöä. Uusi voimalaitos toimii kuitenkin ainakin ensi vaiheessa korkeapaineisena höyrykattilana ja tuottaa pelkästään kaukolämpöä, koska nykyisillä energianhinnoilla sähköntuotanto ei ole kannattavaa. Lämpölaitoksen muuntaminen myöhemmin myös sähköntuotantoon on mahdollista, jos alueelle rakennetaan vielä höyryturbiinilaitos. Suunnitelmissa tähän on varauduttu.
Voimalaitos varustetaan myös lämmöntalteenotolla( LTO), mikä nostaa laitoksen hyötysuhdetta. LTO-järjestelmän toimittaa ruotsalaisyhtiö Radscan. Järjestelmällä saadaan savukaasujen lämpöenergiasta talteen noin 30 – 45 megawattia.
Uuden voimalaitoksen käyttöiäksi kaavaillaan runsaat 40 vuotta.
Kattilaan haketta Lahden lähialueilta Höyrykattilan toimittavan Sumitomo SHI FW( SFW)-yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Riiali kertoo, että Kymijärvi III-laitoksen kiertopetikattilan kaukolämpötehoksi tulee 190 megawattia. Kattilan pääpolttoaine on sertifioitu biomassa.
” Kattilassa pystytään tarvittaessa käyttämään monenlaisia kiinteitä polttoaineita: biomassaa, metsätähteitä, metsäteollisuuden jätepuuta sekä varapolttoaineina turvetta ja hiiltä”, Riiali selittää.
” Kattila on SFW: n oma tuote, jonka teknologia on jo käytössä osoittautunut toimivaksi. Olemme aiemmin valmistaneet useita monipolttobiomassakattiloita eri puolille maailmaa ja myös Suomen voimalaitoksille.”
32 enertec 2 / 2017