Vuonna 1929 valmistunut Imatran vesivoimalaitos on Suomen suurin( 192 MW).

tiivit ja uusiutuvan energian velvoitteet vaikuttavat sekä uusiin investointeihin että olemassa olevien laitosten käyttöön.

Savukaasujen puhdistusteknologiat ovat kehittyneet merkittävästi. NOx- ja SOx-päästöjen vähentäminen on vakiintunutta, ja hiilidioksidin talteenotto( CCS) on nousemassa seuraavaksi kehitysaskeleeksi.

Vihreä rahoitus ja erilaiset tukimekanismit ohjaavat investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Samalla sertifiointi- ja auditointijärjestelmät, kuten ISO 50001, tukevat energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista.

Tekoälyn rooli kasvaa erityisesti optimoinnissa ja ennakoinnissa.

Kohti hajautettua ja älykästä tuotantoa Voimalaitosten tulevaisuus ei perustu yhteen teknologiaan, vaan monimuotoiseen kokonaisuuteen. Hajautettu energiantuotanto, modulaariset ratkaisut ja älykkäät ohjausjärjestelmät muuttavat perinteistä tuotantorakennetta.

Vety ja synteettiset polttoaineet nähdään potentiaalisina ratkaisuina erityisesti teollisuuden ja varavoiman tarpeisiin. Useita pilot-hankkeita on käynnissä myös Suomessa, vaikka laajamittainen käyttöönotto on vielä alkuvaiheessa.

Tekoälyn rooli kasvaa erityisesti optimoinnissa ja ennakoinnissa. Tulevaisuudessa voimalaitokset voivat toimia osana laajempaa energiaverkkoa, jossa tuotanto, varastointi ja kulutus ovat tiiviisti integroituneita.

Voimalaitosten kehitys heijastaa koko energiajärjestelmän murrosta. Investoinnit kohdistuvat samanaikaisesti päästöjen vähentämiseen, toimitusvarmuuden parantamiseen ja joustavuuden lisäämiseen. Tämä asettaa uusia vaatimuksia teknologialle, osaamiselle ja yhteistyölle – mutta avaa myös merkittäviä mahdollisuuksia alan toimijoille. n

Lähteet: Energiateollisuus ry, Fingrid Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö, Fortum ja Helen – voimalaitos- ja energiajärjestelmää koskevat ajankohtaiskatsaukset ja hanketiedotteet( 2023 – 2025).

KUVA: FORTUM

Voimalaitoshankkeita Suomessa:

• Olkiluoto 3( Eurajoki): uusi ydinvoimalaitosyksikkö, kaupallisessa käytössä vuodesta 2023, vahvistaa Suomen perusvoimaa merkittävästi.

• Helenin Salmisaaren konversio( Helsinki): kivihiilivoimalaitoksen sulkeminen ja korvaaminen sähkökattiloilla, lämpöpumpuilla ja energian varastoinnilla

• Vantaan Energia – Varanto-lämpövarasto( Vantaa): yksi maailman suurimmista lämpöenergiavarastoista, tukee kaukolämmön joustavuutta( rakenteilla, tämän hetken tavoitteen mukaan käytössä vuonna 2030).

• Fortum – Kivenlahden lämpölaitos( Espoo): biolämpölaitos ja energiajärjestelmän modernisointi osana kivihiilestä luopumista.

• Turun Seudun Energiantuotanto – Naantalin monipolttoainevoimalaitos( Naantali): korvaa kivihiilen biomassalla ja kierrätyspolttoaineilla.

• Oulun Energia – Laanilan biovoimalaitos( Oulu): tuottaa energiatehokkaasti sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä( valmistunut 2020).

• Kuopion Energia – Savilahden vähähiilinen energiamalli( Kuopio): aurinko- ja geoenergiaa, tuotetaan ja hyödynnetään alueella monipuolisesti. Veden läheisyys mahdollistaa kiinteistöjen energiatehokkaan jäähdytyksen kaukokylmällä.

• Tampereen Energia – Naistenlahden voimalaitos( Tampere): uusi biopolttoaineisiin perustuva tuotantolaitos, korvannut fossiilista tuotantoa( käyttöönotto 2023).

• Metsä Group – Kemin biotuotetehdas( Kemi): teollinen integraatti, jossa merkittävä oma energiantuotanto( käynnistynyt 2023).

• Hycamite( Kokkola): metaanin hajotukseen perustuva vedyn ja kiinteän hiilen tuotantolaitos.

• P2X Solutions – vihreän vedyn tuotantolaitos( Harjavalta): Suomen ensimmäisiä teollisen mittakaavan vihreän vedyn laitoksia( käynnistynyt 2025).

• Tree Energy Solutions(“ TES”) ja CPC Finland Oy( Luoto Energia Oy) – synteettisten polttoaineiden hanke( Rauma): aikomus valmistaa uusiutuvaa vetyä ja synteettistä maakaasua.( tavoitteena saavuttaa lopullinen investointipäätös( FID) vuoteen 2028 mennessä.)

• Ilmatar – tuulivoima- ja hybridihankkeet( eri puolilla Suomea): useita käynnissä olevia tuuli- ja aurinkovoiman yhdistelmähankkeita.

12 enertec 2 / 2026