Biopolttoaineiden käyttöönotolla on vaikutuksensa monimutkaiseen voimalaitosprosessiin.

” Maailmalla tällaisia konversioita on tehty, ennen kaikkea Englannissa. Nämä muutokset ovat perustuneet melko voimakkaisiin valtiollisiin tukijärjestelmiin, kun yhteiskunta on halunnut ohjata toimintaa siihen suuntaan”, toteaa Helen Oy: n Kehityshankkeet-yksikön päällikkö Janne Rauhamäki.

Kivihiilen osittainen korvaaminen biomassalla on kuitenkin hieman helpompaa. Mitä suurempi osuus korvataan, sitä suuremmat investoinnit tarvitaan.

Monen muuttujan palapeli” Konversion onnistuminen riippuu hyvin paljon siitä, millainen alkuperäinen laitos on, minkälainen polttotekniikka siinä on, minkälaisia muutostöitä tarvitaan, minkälaiseen biopolttoaineosuuteen pyritään ja mikä on laitoksen jäljellä oleva elinikä”, Rauhamäki sanoo.

Esimerkiksi Helsingin Hanasaaren laitoksen toiminta loppuu vuoden 2024 loppuun mennessä, eli sillä on vielä kahdeksan vuotta elinikää jäljellä.

” On selvää, että tällä aikataululla ei lähdetä enää tekemään mitään isompia muutoksia, ellei tule jotakin ulkopuolisia taloudellisia kannustimia. Luultavasti nykyisellä alle kymmenen prosentin bioseospoltolla mennään loppuun saakka.”

Biopolttoaineiden käyttöönotolla on vaikutuksensa monimutkaiseen voimalaitosprosessiin, mukaan lukien polttoaineen palaminen, kattilan lämpöpintojen likaantuminen sekä päästövähennystekniikka.

” Salmisaaren voimalaan laitettiin vähän aikaa sitten juuri uusi katalyytti typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Laitoksissa on myös hiukkassuodattimet ja rikinpoistolaitos. Biopolttoaineet vaikuttavat myös näiden toimintaan”, Rauhamäki sanoo.

16 enertec 3 / 2016