enertec 3/2016 | Page 4

TOIMITUKSELTA

Bioenergialla on puolensa. Se on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista, kuten puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia; biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan.

Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseudulle uusia työpaikkoja.

Bioenergian osuus uusiutuvasta energiasta on EU-alueella noin 65 %, kun taas Suomessa osuus on selvästi yli 80 %. Lisäksi Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein. Puun merkitys on tässä keskeinen: Suomen energian kokonaiskulutuksesta puu nappaa neljänneksen. Maamme uusiutuvan energian käytöstä puun osuus on kolmeneljäsosaa.

Bioenergian merkitys myös kasvaa edelleen. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan erityisesti metsähakkeen, tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden käytön merkittävää lisäystä. Bioenergian rooli energialinjauksissa tulee korostumaan entisestään myös EU: n vuotta 2020 koskevien sitoumusten myötä.

Työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä julkisti toukokuussa raportin uusiutuvan energian tukijärjestelmän uudistamiseksi. Asiantuntijatyöryhmän näkemykset otetaan huomioon energia- ja ilmastostrategian valmistelussa. Suomessa pääasiallinen tukijärjestelmä metsähakkeen käytön edistämiseen on vuodesta 2011 lähtien ollut metsähakkeen sähköntuotantotuki, joka on saanut paljon tunnustusta kustannustehokkuudestaan ja markkinaehtoisuudestaan mm. Euroopan komissiolta.

Bioenergia ry on todennut, että Suomessa on syytä miettiä tapoja, joilla kannustetaan kysynnän mukaan joustavasti ajettavien sähköntuotantolaitosten ylläpitämiseen ja rakentamiseen. Myös nykyisen joustavan kapasiteetin turvaaminen tulisi ottaa huomioon. Erityisen tärkeää olisi parantaa kannustimia siihen, ettei energiatehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa korvata pelkillä lämpökattiloilla.

Suomen metsähakkeen nykyisen tukijärjestelmän tavoitteena on ollut vuoteen 2020 mennessä edistää metsähakkeen käyttöä polttoaineena siten, että sen vuosittainen käyttö kasvaisi 25 TWh: iin. Parin viime vuoden aikana käyttö on kuitenkin vähentynyt.

Työryhmä ehdottaa, että metsähakkeen tukijärjestelmä voisi olla voimassa huhtikuun 2021 jälkeenkin ja voimalaitoskohtaisesta 12 vuoden enimmäistukiajasta voisi luopua. Metsähakkeen tukijärjestelmää voisi myös laajentaa metsähakkeesta eli suoraan metsästä saatavasta puusta valmistettuun polttohakkeesta ja murskeesta valmistettaviin metsäjalosteisiin, esimerkiksi biohiileen, pelletteihin ja pyrolyysiöljyyn.

Pariisin ilmastosopimus korostaa maailmanlaajuisten päästöjen nopeaa vähentämistä siten, että päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa vuosisadan lopulla. Fossiilisten polttoaineiden tilalle halutaan bioenergiaa ja myös esimerkiksi hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on todennut kestävän bioenergian keskeiseksi keinoksi tähän haasteeseen vastaamisessa. Kansainvälinen Energiajärjestö( IEA) taas arvioi, että nykykehityksellä fossiiliset polttoaineet vastaavat 75 % primäärienergiasta vielä vuonna 2030 – joten tilaa ja tilausta kaikille uusiutuville todella on.

Myös bioenergiaan liittyy kysymyksiä sen kestävyydestä. EU haluaa, että bioenergian kestävyys varmistetaan, vaikkakin bioenergian käyttö Suomessa ja EU-maissa on pääosin kestävällä pohjalla. Euroopan unionissa ei kuitenkaan ole yhtenäistä tulkintaa esimerkiksi kiinteän ja kaasumaisen bioenergian kestävyydestä – vielä.

PETRI CHARPENTIER PÄÄTOIMITTAJA

3 / 2016

JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info @ publico. com www. publico. com

PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Vesa Laurila

ILMOITUSMYYNTI Paul Charpentier paul. charpentier @ publico. com

TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen

GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä

TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jari Peltoranta Matti Välimäki Heli-Maria Wiik

TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ kustantajapalvelut. fi

KANNEN KUVA Olli Häkämies

PAINO PunaMusta Oy

www. enertec. fi

Aikakauslehtien Liiton jäsen

4 enertec 3 / 2016