ongelmaa ei voi hoitaa etäoperoinnilla”, kertoo Vapon tuotantojohtaja Jouko Latvakangas.
” Tässä ei ole kyse pelkästään etäkäytöstä, vaan myös ener giatehokkuuden parantamisesta, automaation paremmasta toiminnasta sekä laitoksen epäkäytettävyyden minimoinnista. Eli kehitämme samalla laitosta ja sen toimintaa käyttöproses sin aikana”, Latvakangas sanoo.
Prosessien parantaminen vaatii usean erikoisasiantuntijan yhteistyötä. Vapon Tikkurilan toimistossa energiatehokkuusinsinöörit ja muut erikoisasiantuntijat istuvat samassa toimistotilassa käyttökeskuksen operaattoreiden kanssa. Välissä on ainoastaan käyttökeskuksen lasiseinä. Operaattorin on helppo keskustella asiantuntijoiden kanssa ongelmien ratkaisusta.
Laitosten etäkäytöllä saatavat suorat henkilöstösäästöt voi vat olla esimerkiksi 30 megawatin laitoksessa 100 000 – 200 000 euron luokkaa vuodessa riippuen laitoksen toimintamallista. Laitoksen hyötysuhteen parantumisella voi olla suoria työvoimakulujakin suurempi merkitys. Jos laitok sen hyötysuhdetta saadaan parannettua viisi prosenttiyksik köä, niin kyseisessä esimerkkilaitoksessa saatava taloudellinen vuosihyöty on noin 200 000 euroa.
Laitosten etäkäytöstä vastaavat operaattorit ovat olleet paikan päällä ajamassa niitä sisään, jotta he tutustuvat eri laitoksien yksilöllisiin ominaisuuksiin. Kokemusta syntyy koko ajan, minkä ansiosta uusien laitosten mukaan ottaminen tulee aina helpommaksi.
” Jollakin laitoksella syntyvä ongelma voidaan tuntea entuudestaan jo toisella laitoksella, jossa se on ratkaistu. Näin ongelmanratkaisu nopeutuu muillakin laitoksilla”, Latvakan gas sanoo.
Toimiva raportointijärjestelmä mahdollistaa eri laitosten toiminnan vertailun. Kaikkien laitosten toimintaa voidaan parantaa ottamalla oppia parhaasta yksiköstä. Myös alisuoriu tujat erottuvat vertailussa. Eri laitoksista kertyvä oppimispää oma kertyy käyttökeskukseen kaikkien asiakkaiden hyödyksi.
Etäkäyttöön siirtymiseen vaikuttaa se, min kälainen automaatiotaso ja järjestelmät laitok sessa on ennestään. Samoin sillä on merkitystä, vaatiiko laitoksen polttoainevastaanotto jatkuvaa paikalla oloa vai ei.
” Lähtökohtaisesti 90-luvulla rakennetut laitok set on aika helppo siirtää etäkäyttöön. Kustannus ei ole suuri, puhutaan kymmenistä tuhansista euroista vaativimmissakin tapauksissa. Tarjoamme myös käyttövarman ja tietoturvallisen etäkäyttöyhteyden kustannustehokkaasti”, Latvakangas toteaa.
Tällä hetkellä pienin etäohjauksessa oleva läm pölaitos on 2,5 megawatin tehoinen. Myös tätä pie nemmille lämpölaitoksille voidaan rakentaa hyvin yksinkertainen ja edullinen etäohjausjärjestelmä.
Vanhempikin laitos voidaan siirtää etäkäyttöön, jos se on alun perin rakennettu helposti ohjattavak si. Vanhemmissa laitoksissa vaadittavien auto maatiouudistuksen sykli on yleensä 15 – 20 vuotta, minkä jälkeen on paras hetki miettiä etäkäyttöön siirtymistä.
” Tästä loistava esimerkki on viime vuonna tehty Sotkamon vuonna 1982 käyttöön otetun voima laitoksemme siirto etäkäyttöön. Siellä peruspa rannettiin 34 vuotta vanha voimalaitos. Suomessa lienee poikkeuksellista, että tämän ikäistä laitosta lähdetään enää perusparantamaan. Helpompaa on ostaa uusi laitos”, Hassinen kertoo.
” Me lähdimme siitä, että vanhan laitoksen perusparantaminen on vaativampaa, mutta mer kittävästi kustannustehokkaampaa kuin kokonaan uuden laitoksen rakentaminen. Meillä on käytössä niin paljon asiantuntemusta, että pystyimme teke mään tämän ratkaisun. Tässä tapauksessa laitoksen kattila oli hyvässä kunnossa, millä oli ratkaiseva merkitys”, Hassinen korostaa.
Säästäväisen toiminnan ansiosta Vapo on voinut laskea kaukolämmön hintaa Sotkamossa 20 pro senttia, mikä on vastoin yleistä mielikuvaa kauko lämmön nousevasta hintakehityksestä. Kaukoläm mön hinta on Hassisen mukaan laskenut useissa muissakin Vapon kaukolämpöverkoissa.
” Vapon vahvuus on siinä, että me hallitsemme koko polttoaineketjun ja ymmärrämme kiinteän polttoaineen laitosten erityispiirteet. Laajimmil laan toimitamme asiakkaan laitokseen kaiken polttoaineesta käyttöön. Voimme myös investoida tuotantoyksikköön. Voimme myös investoida tuotantoyksikköön ja omistaa tai vuokrata kaukolämpöverkonkin ", Hassinen toteaa. n
Lisätietoja: Tuotantojohtaja Jouko Latvakangas jouko. latvakangas @ vapo. fi + 358 50 4532760
4 / 2016 enertec 25