Lappu luukulle? Lämpölaitosten sulkeminen, tuulivoiman osuuden lisääntyminen, ydinvoimalaitosten käytöstä poisto ja järjestelmien välisen siirtokapasiteetin jyrkkä kasvu vaikuttavat siihen, että sähköjärjestelmän ennakoinnista, käytöstä ja suunnittelusta tulee yhä monimutkaisempaa.
Jyrinsalo huomauttaa, että yksin vuonna 2015 Suomessa poistettiin käytöstä 900 megawatin edestä voimalakapasiteettia.” Saman trendin voi ennustaa jatkuvan”, hän lisää.
Pohjolan Voiman( PVO) sulkiessa kyseiset Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon voimalat, koko maan kokonaiskapasiteetti laski 11 600 megawattiin. PVO: n mukaan laitokset olivat olleet kannattamattomia jo pitkään. Voimalaitosten säilyminen olisi edellyttänyt nykyistä tehoreservijärjestelmää laajempaa reserviä, joka olisi pitänyt lauhdelaitokset energiaturvallisuuden takaajina.
Käyttövarmuus kunniaan Kantaverkkoyhtiöiden raportissa todetaan, että pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden toimintaympäristön muuttuessa tärkeimpiä tulevaisuuden haasteita ovat mm. riittävä siirto- ja tuotantokapasiteetin varmistaminen toimitusvarmuuden takaa miseksi ja markkinoiden vaatimusten täyttämiseksi, vastaaminen joustavuusvaatimuksiin sekä taajuuden hyvän laadun ja riittävän inertian säilyttäminen järjestelmässä käyttövarmuuden varmistamiseksi.
Raporttia seuraavassa jatkoselvityksessä on tarkoitus analysoida ja priorisoida pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden toteutettavaksi valittuja ratkaisuja. Jatkoselvitys valmistuu vuoden 2017 toisella neljänneksellä.
Älyverkot vesille Tulevaisuuden suuntaviivoja piirtää myös työ- ja elinkeinoministeriön asettama uusi työryhmä, joka selvittää älyverkkojen tuomia mahdollisuuksia sähkömarkkinoille. Työryhmän mandaattina on luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista sekä selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa.
Työryhmään on kutsuttu laaja edustus koko toimialalta: mukana on mm. sähkön myyjien, jakelijoiden, kuluttajien, viranomaisten ja tutkimuslaitosten edustus. Työryhmän väliraporttia odotellaan vuoden päästä ja lopullista mietintöä 30.9.2018 mennessä.
Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan kuluttaja on nyt nostettu keskiöön Euroopan komission Energiaunioni-valmistelussa. Älykkäillä ratkaisuilla Suomi voi näyttää mallia muille siitä, miten kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia voidaan tulevaisuudessa lisätä, toteaa Rehn.” Sähkömarkkinoilla kaivataan uusia tapoja toimia joustavasti ja kustannustehokkaasti. Kuluttajien aktiivisuuden lisääminen on keskeistä tähän haasteeseen vastaamisessa”, Rehn arvioi.
Tuki vääristää kilpailua Eurooppalaisilla markkinoilla on viime vuosina tuettu runsaasti vaihtelevaa uusiutuvaa tuotantoa, mikä puolestaan on lisännyt energian tarjontaa. Samanaikaisesti kysyntä ei ole jatkanut aiemmin oletetulla kasvukäyrällä, vaan on kääntynyt jopa laskuun. Tästä syystä muun kuin tuetun tuotannon kannattavuus on heikentynyt ja perinteistä, pääosin hiileen ja kaasuun perustuvaa tuotantokapasiteettia on suljettu.
Vaikka energian tarjonta markkinoilla onkin lisääntynyt, on säätyvän tuotantokapasiteetin määrä samalla vähentynyt. Tämä on aiheuttanut huolta tehon riittävyydestä huippukulutustunteina. Vähentynyt säätökapasiteetti aiheuttaa ongelmia myös muina aikoina järjestelmän häiriötilanteiden ja hetkittäisen tehotasapainon hallinnassa.
”
Vaikka energian tarjonta markkinoilla onkin lisääntynyt, on säätyvän tuotantokapasiteetin määrä samalla vähentynyt.
Mittarointi vasta alkua Ministeriön mukaan sähköjärjestelmän joustavuuden lisäämisessä sähkön kulutuskohteet ovat merkittävässä roolissa. Suomessa on jo asennettu lähes kaikille sähkönkäyttäjille älymittarit, joiden avulla asiakkaat voivat osallistua eri markkinoille. Myös pienempien kuluttajien aktiivinen osallistuminen markkinoille on nyt mahdollista, mutta uusien palveluiden kehittyminen ja asiakkaiden aktiivisuuden lisääntyminen on ollut hidasta.
Lisäksi eri toimijoiden rooleissa on epäselvyyksiä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa kaikki markkinoiden toimintatavat ja tariffirakenteet eivät välttämättä tue kuluttajien osallistumista ja myös tekniset ratkaisut saattavat rajoittaa osallistumista.
Tehoja tiedosta Fingridin tuorein saavutus älyrintamalla on ELVIS-tietojärjestelmä, joka helpottaa kantaverkon kunnossapitoa ja kehitetystä. ELVIS( lyhennetty sanoista ELectricity Verkko Information System) näki päivänvalon, koska omaisuuden hallintaa ja käyttöä varten tarvitaan kattava tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee toimintaa prosessien kaikissa vaiheissa omaisuuden pitkäaikaissuunnittelusta aina päivittäiseen käytön suunnitteluun ja kunnossapitoon. Valtava hankekokonaisuus yhdistää uusinta ICT-teknologiaa ja yhtiön tietopohjaa sekä muuttaa yhtiön toimintatapoja.
Fingrid käynnisti kunnianhimoisen projektin jo vuonna 2006 ja teki linjanvedon, jonka mukaan järjestelmäkokonaisuus perustuisi tuotepohjaisiin ratkaisuihin. Pitkän hankintaprosessin jälkeen päädyttiin vuonna 2012 ratkaisuun, joka koostuu kahdeksasta tuotteesta. Systeemi-integraattoriksi projektiin tuli IBM.
Kokonaisuuden ensimmäiset osat otettiin käyttöön syksyllä 2013 ja loput kesän 2016 aikana. n
4 / 2016 enertec 35