HYVÄSTIT SÄHKÖKATKOILLE?
TOIMITUKSELTA
HYVÄSTIT SÄHKÖKATKOILLE?
Yritysten ja kotien arki ei suju ilman sähköä, ja moderni elämänmuoto kestää sähkökatkoja vain äärimmäisen pitkin hampain. Tavoitteena on siis laajentaa häiriötöntä ja varmaa sähkönsaantia ja minimoida katkojen määrä ja kesto. Yhteiskunnan perustan pitää toimia kaikissa olosuhteissa.
Maakaapelointi on tehokas menetelmä vähentää sähkön jakelun keskeytysten määrää sähkön jakeluverkoissa. Kaapeloidessaan verkkojaan verkkoyhtiöt myös siirtyvät käyttämään maakaapeliverkon teknologiaa verkon muissa järjestelmissä kuten esimerkiksi jakelumuuntamoissa. Tällöin verkoista tulee ns. säävarmoja ja kaapeliverkko kestää myös suurhäiriöiden vaikutukset.
Tällä erää koko Suomen sähköverkosta kaksi kolmasosaa on ilmajohtoa ja alttiina sääilmiöille. Maakaapelit sen sijaan ovat suojassa maan povessa ja kestävät oikein asennettuna useita vuosikymmeniä. Nykyisellään kaapeleiden teknistaloudellinen elinikä on määritelty 40 – 50 vuoteen. Kaapeliverkossa vikojen määrä on huomattavasti pienempi kuin ilmajohtoverkossa – ja useimmat yksittäiset syyt kaapelivikoihin liittyvät maan kaivamiseen.
Sähkömarkkinalaki rajaa kaava-alueiden keskeytysten maksimikestoksi kuusi tuntia. Säävarman maakaapelireitin järjestäminen kaava-alueille on tehokas keino täyttää lain vaatimukset tältä osin.
Kaapelireitti voi olla joko syöttö tai varasyöttö. Säävarmojen kaapelireittien yhteiskäyttö taas pienentää verkkoyhtiön kaapelointiasteen tavoitearvoa. Tutkimustulosten valossa selektiivinen maakaapelointi on kannattavaa, kun kaapeloidaan verkkoyhtiön vikatiheimmät verkko-osuudet. Tällä menetelmällä sähkömarkkinalain vaatimukset keskeytysten maksimipituuden kattavuudesta pystytään jakeluyhtiötasolla täyttämään. Maakaapelointiasteen nosto pienentää lisäksi verkkoyhtiön muuttuvia kustannuksia kuten käyttö-, korjaus- ja kunnossapito- ja häviökustannuksia.
Vaasan yliopiston viimevuotisessa tutkimuksessa todetaan, että kokonaiskustannuksiltaan optimi kaapelointiaste verkkoyhtiötasolla riippuu verkkoyhtiön toimintaympäristöstä. Tarkasteltaessa hajaasutus- ja taajama-alueita optimi kaapelointiaste on se kaapelointiaste, jolla verkkoyhtiö pystyy täyttämään lain vaatimukset keskeytysten maksimipituudesta tarkasteluajanjakson lopussa. Tutkimuksen mukaan optimi kaapelointiaste haja-asutus- ja taajama-alueilla on 50 – 80 %( verkkoyhtiön toimintaympäristöstä riippuen) nykyisessä regulaatioympäristössä.
Vähentyvän vikatiheyden vastapainona on maakaapeliverkon vikapaikan tarkan paikantamisen haasteellisuus. Myös kaapelivikojen korjaaminen kestää keskimäärin kauemmin kuin ilmajohtoverkkojen vikojen korjaaminen. Verkkojen vanhat kaapelit nostavat usein verkkojen vikataajuuksia kaapelien, jatkosten tai päätteiden vikaantuessa. Kaapelien vikaantumisesta tai vanhenemisesta aiheutuvat katkeilevat maasulut asettavat suojausmenetelmille lisävaatimuksia. Käytettyjen suojausmenetelmien on myös pystyttävä käsittelemään kaapeliverkkojen suuremmat maasulkuvirrat kompensoiduissa verkoissa.
Sähkön jakelun laatua kehitetään myös verkostoautomaation kautta. Esimerkiksi kauko-ohjatut johtokatkaisijat vaikuttavat keskeytysten määriin, vaikutusten rajoitukseen, kestoihin ja kustannuksiin. Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan verkostoautomaatiolla pystytään kustannustehokkaasti, nopeasti ja pienillä investointikustannuksilla vaikuttamaan sekä jakeluvarmuuden keskimääräisiin tunnuslukuihin että keskeytyskustannuksiin. Tutkimuksessa vaikutus oli suurin normaaliolosuhteissa, mutta laskentajärjestelmä paljasti, että verkostoautomaatiolla pystyttiin joissain tapauksissa myös vähentämään suurhäiriöiden vaikutuksia.
Uuden sukupolven sähköverkot ovat vain yksi osa muuttuvaa energiamaisemaa. Hyvä katsaus nykytilanteeseen on tarjolla Tampereella, kun Energiamessut ja samanaikaisesti pidettävät Energiakongressi ja WEC Finlandin Energiapäivä kokoavat yhteen suomalaisen energia-alan asiantuntijat ja tärkeimmät toimijat kaupunkiin 25.– 27.10.2016.
Luvassa on tiivis läpileikkaus ajankohtaisista energia-alan puheenaiheista aurinkoenergiasta biotalouteen ja kaupunkisuunnittelusta teolliseen internetiin sekä ympäristöasioihin.
Tampereella tavataan!
PETRI CHARPENTIER
4 / 2016
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info @ publico. com www. publico. com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Vesa Laurila
ILMOITUSMYYNTI Paul Charpentier paul. charpentier @ publico. com
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jari Peltoranta Heli-Maria Wiik
TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ kustantajapalvelut. fi
KANNEN KUVA Energiateollisuus ry
PAINO PunaMusta Oy
www. enertec. fi
Aikakauslehtien Liiton jäsen
PÄÄTOIMITTAJA
4 enertec 4 / 2016