KUVA: PIXABAY

Työturvallisuus kattaa sekä työntekijöiden fyysisen että henkisen hyvinvoinnin.

Alan riskit muuttuvat teknologian mukana Energia-ala on turvallisuuden näkökulmasta erityinen, koska se toimii monien riskien leikkauspisteessä. Sähköverkoissa, voimalaitoksissa ja kemiallisissa prosesseissa työskennellään usein suurten energiamäärien, korkeiden lämpötilojen ja jännitteiden parissa. Lisäksi ala on jatkuvassa muutoksessa: uusiutuvat energialähteet, vetytalous ja älykkäät sähköverkot tuovat mukanaan uusia teknisiä ratkaisuja – ja samalla uudenlaisia turvallisuushaasteita.

Esimerkiksi tuulivoimaloissa työskennellään usein korkeissa olosuhteissa ja vaihtelevassa säässä, kun taas sähköautojen latausinfrastruktuuriin liittyy suurjännitteiden ja energian varastoinnin hallintaa. Myös digitalisaatio on muuttanut turvallisuuden luonnetta: tietoturva, automaatio ja etävalvonta tuovat tehokkuutta, mutta lisäävät riippuvuutta ohjelmistoista ja datan luotettavuudesta.

Johtaminen on turvallisuuskulttuurin perusta Turvallisuuden taso ei määräydy yksin teknisten ratkaisujen perusteella. Se on ennen kaikkea johtamiskysymys. Yrityksen turvallisuuskulttuuri syntyy johdon sitoutumisesta ja esimerkistä – siitä, että turvallisuus on osa jokapäiväistä päätöksentekoa, ei vain erillinen ohjelma.

Hyvä turvallisuuskulttuuri perustuu avoimuuteen: vaaratilanteista ja virheistä voidaan raportoida ilman pelkoa seuraamuksista, ja oppiminen on jatkuvaa. Monissa energia-alan yrityksissä turvallisuus on sisällytetty osaksi strategisia tavoitteita samalla painoarvolla kuin tuotannon tehokkuus tai ympäristövastuu. Tämä näkyy konkreettisesti koulutuksissa, palautekäytännöissä ja turvallisuustarkastusten säännöllisyydessä.

Ihmisen rooli korostuu automaation rinnalla Teknologia ja automaatio voivat vähentää riskejä, mutta ne eivät poista ihmisen vastuuta. Energia-alan työ on usein tilanteista oppimista ja riskien arviointia reaaliajassa. Siksi osaaminen ja kokemus ovat keskeisiä tekijöitä turvallisuustyössä.

Turvallisuus perustuu siihen, että työntekijä ymmärtää oman työnsä vaikutukset koko järjestelmään. Esimerkiksi voimalaitoksen kunnossapitotilanteessa yhden venttiilin virheellinen käyttö voi johtaa laajempaan prosessihäiriöön.

34 enertec 4 / 2025