VARASTOINTI ON ENERGIAJÄRJESTELMÄN SELKÄRANKA – MUTTA KAPASITEETTIA TARVITAAN LISÄÄ
TOIMITUKSELTA
4 / 2025
VARASTOINTI ON ENERGIAJÄRJESTELMÄN SELKÄRANKA – MUTTA KAPASITEETTIA TARVITAAN LISÄÄ
Energian varastointi on nousemassa Suomen energiajärjestelmän keskeiseksi palaseksi, kun uusiutuvan energian osuus tuotannossa kasvaa nopeasti. Aurinko- ja tuulivoiman lisääntyminen on tuonut mukanaan tuotannon vaihtelevuutta, jota voidaan tasapainottaa vain joustavalla varastoinnilla. Vaikka kehitys on käynnissä ja teknologiat etenevät, Suomen varastointikapasiteetti on toistaiseksi vaatimaton verrattuna tulevaisuuden tarpeisiin.
Viime vuosina investoinnit energian varastointiin ovat lisääntyneet etenkin teollisuuden ja energiayhtiöiden hankkeissa. Litiumioniakut ovat edelleen yleisin ratkaisu, mutta rinnalle on tulossa uusia teknologioita, kuten virtausakkuja, paineilma- ja lämpövarastoja sekä vetyyn perustuvia energiajärjestelmiä. Monet suomalaiset pilottihankkeet osoittavat, että energian varastointi on siirtynyt kokeiluista kohti kaupallista mittakaavaa.
Sähköverkon kannalta akkuvarastot ovat jo nyt tärkeä osa taajuudenhallintaa ja reservimarkkinoita. Näiden rooli kasvaa, kun kulutuksen ja tuotannon joustoa tarvitaan entistä enemmän. Samalla lämpövarastot tukevat kaukolämpöjärjestelmien hiilineutraaliustavoitteita varastoimalla hukkalämpöä ja uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa. Vetyteknologiaa pidetään pitkän aikavälin ratkaisuna energian varastoinnin haasteisiin. Suunnitteilla olevat elektrolyyserihankkeet voivat tulevaisuudessa toimia energiavarastoina, jotka muuttavat sähköä vedyksi ja takaisin sähkön tai polttoaineen muodossa. Vety mahdollistaa myös kausivarastoinnin, jota akut eivät pysty tarjoamaan.
Haasteita kuitenkin riittää. Energiavarastojen rakentaminen edellyttää merkittäviä investointeja, ja niiden taloudellinen kannattavuus riippuu markkinoiden rakenteesta sekä sääntelystä. Suomessa tarvitaan selkeämpiä kannustimia ja sääntely-ympäristöä, joka tukee eri varastointimuotojen integroitumista energiajärjestelmään. Myös lupakäytännöt ja verkkoon liittymisen ehdot vaativat kehittämistä, jotta uusien ratkaisujen käyttöönotto ei hidastu.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta. Teknologinen kehitys laskee kustannuksia, ja varastoinnista on tulossa yhtä keskeinen osa energiajärjestelmää kuin tuotannosta tai siirrosta. Suomessa on vahvaa osaamista akku- ja vetyteknologiassa, ja myös lämpövarastoinnin innovaatioissa on kansainvälistä potentiaalia.
Energian varastointi ei ole enää vain tulevaisuuden mahdollisuus, vaan edellytys toimivalle ja päästöttömälle energiajärjestelmälle. Jotta Suomi pysyy kehityksen kärjessä, tarvitaan rohkeita investointeja, pitkäjänteistä politiikkaa ja ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että varastointi on energiamurroksen selkäranka.
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 www. publico. com
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Mirkka Lindroos mirkka. lindroos @ publico. com
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TOIMITTAJAT Meri Böhm Jari Peltoranta
TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ atex. com
KANNEN KUVA Hydac Oy
PAINO Printall AS
ISSN 1457-6317( painettu) ISSN 2242-4121( verkkojulkaisu)
enertecmedia( Facebook) enertec-media( LinkedIn) www. enertec. fi
PETRI CHARPENTIER
4 enertec 4 / 2025