DATAKESKUKSET OVAT yksi nykyaikaisen yhteiskunnan kriittisimmistä infrastruktuureista. Datakeskusten tietovirrat mahdollistavat pilvipalvelut, reaaliaikaiset tietojärjestelmät ja yritysten jatkuvan toiminnan.

Tekoälyn ja generatiivisten kielimallien yleistymisen myötä yhä tehokkaampien datakeskusten rakennushankkeisiin liittyvät investoinnit ovat kasvussa. Samalla datan käsittelyn tehostuminen ja suurempien mallien vaatimat laskentatehot kiihdyttävät entisestään palvelinympäristöjen energiantarvetta.

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan palvelinten sähkönkulutus on noin 60 prosenttia koko datakeskuksen sähkönkulutuksesta. Palvelinten tuottama lämpö vaatii tehokkaita jäähdytysjärjestelmiä ja muita datakeskuksen olosuhteita sääteleviä järjestelmiä, joiden järjestelmien osuus sähkönkulutuksesta riippuu datakeskuksen kokoluokasta ja optimoinnista.

Hukkalämmöstä kaukolämpöä Suurissa ja tehokkaissa pilvipalvelutuotantoon suunnitelluissa datakeskuksissa jäähdytyksen ja muiden olosuhteita säätelevien järjestelmien osuus on alle kymmenen prosenttia sähkökulutuksesta, kun taas pienissä, organisaatioiden omissa datakeskuksissa osuus voi nousta jopa 30 prosenttiin.

Jäähdytyskustannukset voivat nousta suuriksi, joten hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen kaukolämpöverkossa voi parantaa datakeskuksen energiatehokkuutta ja alentaa energiakustannuksia.

Suomessa on jo saatu hyviä tuloksia hukkalämmön hyödyntämisestä: hukkalämpö otetaan talteen lämmönvaihtimilla ja sen lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Näin hukkalämmöstä saadaan suurin osa hyötykäyttöön lämmityskaudella.

2 / 2026 enertec 17