Joillakin uusilla akkumateriaaleilla on hyviä sähköisiä ominaisuuksia , joten niitä hyödyntämällä olisi kenties mahdollista valmistaa aiempaa nopeammin latautuvia akkuja .
” Toisaalta silloin voidaan päivän aikana ajaa enemmän kilometrejä yhdellä latauksella . Akkumallin valinta riippuu paljon käyttötarkoituksesta .”
Painavia syitä akkukehitykseen Viime aikoina esimerkiksi sähköautojen akkukapasiteetti on jo kasvanut siten , että isoimmilla akuilla voi yhdellä latauksella ajaa satoja kilometrejä – vaikka ei ihan tuhatta kilometriä sentään .
” Akkujen energiatiheys vaatii edelleen kehittämistä , samalla tosin jo keskikokoinen sähköauton akku täyttää monella käyttäjällä jo lähes kaikki ajotarpeet ”, Pihlatie pohtii . Sähköautojen akkujen kehittelyssä on usein pyritty pitämään akun kokoa vakiona , samalla kun akun kapasiteettia on pyritty lisäämään .
” Toistaiseksi akun hinta ja paino rajoittavat sähköautojen toimintasädettä ja sillä on vaikutusta erityisesti ammattikäytössä . Jos autoon asennetaan useita akkuja , autosta tulee helposti liian painava , mikä rajoittaa sen kuljetuskapasiteettia .”
” Joissakin sähkökäyttöisissä kaupunkibusseissa voi olla lähes 400 kWh : n ( kilowattitunnin ) tehoisia akkuja , mutta sellaiset voivat painaa jo kolmisen tonnia ”, Pihlatie mainitsee .
Lämpöenergiaa talteen luolalämpövarastoihin Energiaa on mahdollista varastoida muillakin tavoilla . Kaukolämpöä tuottavat energiayhtiöt ovat ryhtyneet varastoimaan lämpöenergiaa maanalaisiin säiliöihin tai tekojärviin .
Luolalämpövarastoja kehitetään , koska ne helpottavat kaukolämmön tuotannon optimointia . Esimerkiksi HELEN ( Helsingin Energia ) on käynnistänyt kaksi suurta luolalämpövarastohanketta , joista toinen on jo rakenteilla Mustikkamaalle ja toista suunnitellaan Kruunuvuorenrantaan .
Maanalaisen luolalämpövaraston rakentamisesta Helsingin Mustikkamaalle tehtiin investointipäätös keväällä 2018 . Varaston tilavuus on 260 000 kuutiometriä ja siihen on mahdollista varastoida 11,6 gigawattituntia ( GWh ) kaukolämpöenergiaa .
Varastointiaineena toimii lämmin vesi , jota siirretään Hanasaaren voimalaitokselta Sompasaareen ja sieltä tunnelin kautta Mustikkamaalle . Lämpövaraston on määrä valmistua vuonna 2021 .
3 – 4 / 2020 enertec 25